Maailman terveysjärjestö WHO nosti vuonna 2022 palomiehen ammatin korkeimpaan syöpävaarallisuusluokkaan, luokkaan 1A. Tämä tarkoittaa, että syy-yhteys palotyössä tapahtuvan altistumisen ja syöpäsairauksien välillä on tieteellisesti todistettu. Pelastajan työ on siis kiistatta syöpäriskiammatti – ei siksi, että tulipalo itsessään olisi vaarallinen, vaan siksi, että savun ja palojäämien mukana varusteisiin kertyy satoja erilaisia myrkyllisiä yhdisteitä.
Tulipalojen savu sisältää mm. polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), raskasmetalleja, dioksiineja, furaneja sekä asbestia. Näitä aineita kertyy erityisesti sammutusasun sisäisiin kerroksiin – kosteussulkuun ja lämpövuoreen – joista ne eivät poistu tavanomaisessa vesipesussa. Kehon lämpö ja hikoilu vapauttavat nämä yhdisteet uudelleen kaasumaisina, jolloin ne imeytyvät ihon kautta verenkiertoon. Tämä toistuva altistuminen on todettu merkittäväksi tekijäksi palomiesten lisääntyneessä syöpäriskissä.
Aiemmin ei ollut olemassa selkeitä kansainvälisiä säädöksiä, jotka määrittelisivät, miten saastuneet suojavarusteet tulisi puhdistaa syöpävaarallisten aineiden poistamiseksi. WHO:n julkilausuman jälkeen kansainvälinen standardointikomitea laati pelastajien varustehuoltoa koskevan uuden ohjeistuksen: ISO 23616 – Personal Protective Equipment for Firefighters – Cleaning, Inspection and Repair.
Standardin tarkoitus on varmistaa, että sammutus- ja suojavarusteet puhdistetaan, tarkastetaan ja huolletaan menetelmillä, jotka todella poistavat vaaralliset aineet ja palauttavat varusteet turvalliselle, käytettävälle tasolle. Se määrittää myös rutiini- ja edistyneiden puhdistusten eron: rutiinipesu poistaa pintalian, mutta edistynyt puhdistus – kuten DECO₂FIRE™-prosessilla tehtävä LCO₂-syväpuhdistus – on tarkoitettu savulle ja kemikaaleille altistuneille varusteille.
Tutkimus: vesipesu ei riitä
Pelastusopiston SAVE-hankkeen (2024) tutkimukset vahvistavat, että perinteinen vesipesu ei riitä poistamaan varusteiden sisäkerroksiin kertynyttä kontaminaatiota. PAH-yhdisteiden pitoisuudet jäivät vesipesun jälkeen moninkertaisesti yli EU:n REACH-raja-arvon (10 mg/kg). Sen sijaan paineistetulla nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO₂) tehty dekontaminaatio poisti 90 % oksi-PAH-yhdisteistä ja alitti kaikki sallitut terveydelliset tasot. Samalla menetelmä desinfioi biologiset epäpuhtaudet ja säilytti varusteiden rakenteellisen eheyden.
Kuvassa: Puhdistustulokset heti sammutustehtävän jälkeen, kolmella eri puhdistusmenetelmällä
Vain dekontaminaatio (pesu paineistelulla hiilidioksidilla) alittaa Reach-suosituksen raja-arvon (10 mg/kg) selvästi.
LCO₂ – puhdas ja turvallinen ratkaisu
Decontexin kehittämä DECO₂FIRE™-prosessi perustuu juuri tähän LCO₂-teknologiaan. Se on ISO 23616 -standardin mukainen, kolmitasoinen dekontaminaatiomenetelmä, joka puhdistaa kemialliset, biologiset ja fysikaaliset epäpuhtaudet. Prosessi toimii alhaisessa lämpötilassa (n. 15 °C), ilman vettä ja kovia kemikaaleja, joten varusteiden suojaominaisuudet ja käyttöikä säilyvät. Tuloksena on täysin kuiva, puhdas ja turvallinen sammutusasu – ilman syöpäriskiä lisääviä jäämiä.
Turvaverkko pelastajan työuralle
ISO 23616 ei ole pelkkä tekninen ohje. Se on pelastajan työterveyden turvaverkko. Kun varustehuolto toteutetaan standardin mukaisesti ja kontaminoituneet varusteet dekontaminoidaan vähintään kerran vuodessa LCO₂-prosessilla, altistuminen vaarallisille yhdisteille vähenee merkittävästi.
Jokainen savusukellus jättää jälkensä varusteisiin. Siksi jokainen dekontaminaatio on myös sijoitus – ei vain varusteen kestävyyteen, vaan palomiehen elinikään.
Jaa
