EN ISO 20345 -standardi määrittelee turvajalkineiden suojausvaatimukset.

• S1-luokkaan kuuluu muun muassa varvassuoja, antistaattisuus ja kantaosan energianvaimennus.

• S2-luokassa edellytetään lisäksi päällismateriaalin veden läpäisyä ja imeytymistä koskevia ominaisuuksia.

• S3-luokassa vaaditaan myös naulaanastumissuojaus ja kuvioitu ulkopohja. Uudemmassa merkintäjärjestelmässä naulaanastumissuojauksen tyyppi erotellaan merkinnöillä S3, S3L ja S3S.

Turvakengän oikea koko määräytyy jalan pituuden ja leveyden perusteella. Liian kapea jalkine voi puristaa ja liian suuri jalkine liikkua jalassa sekä vaikeuttaa askellusta.

STEITZ SECURAn monilestijärjestelmässä samaan kengän pituuteen on saatavana mallista riippuen jopa neljä lestileveyttä. Näin leveälle jalalle ei tarvitse valita liian pitkää turvakenkää. 

Huonosti istuvat turvakengät voivat muuttaa askellusta ja lisätä alaraajojen sekä selän kuormitusta. Liian kapea tai suuri jalkine, epäsopiva vaimennus ja tarpeettoman jäykkä pohjarakenne voivat vaikuttaa työpäivän aikaiseen käyttömukavuuteen. Selkäkipuun vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, eikä sen syytä voi päätellä pelkkien jalkineiden perusteella. Oikea koko, lestileveys, vaimennus ja ergonominen rakenne ovat osa hyvää työergonomiaa.

Lue lisää: Hyvät turvajalkineet ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta

Selkävaivoista kärsivän työntekijän turvakenkien valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota oikeaan kokoon, lestileveyteen, vaimennukseen ja pohjan vakauteen.

STEITZ SECURAn monilestijärjestelmä mahdollistaa yksilöllisen istuvuuden, ja SECURA VARIO® -järjestelmässä kantavaimennus valitaan käyttäjän painon mukaan.

Sopiva vaimennus ei kuitenkaan tarkoita mahdollisimman pehmeää jalkinetta, vaan vaimennuksen ja vakauden tasapainoa. Turvakengät eivät ole selkäkivun hoitokeino, ja pitkittyneiden oireiden syyt kannattaa selvittää työterveyshuollossa.

Kitkapohja tarkoittaa turvakengän pohjarakennetta, jonka tarkoituksena on parantaa pitoa ja vähentää liukastumisriskiä. Kitkapohja ei kuitenkaan ole virallinen standardimerkintä, eikä yksi pohjaratkaisu sovi kaikkiin olosuhteisiin.

Pito muodostuu pohjamateriaalin, kuvioinnin ja rakenteen yhteisvaikutuksesta. Siksi kitkapohja kannattaa valita työympäristön todellisten olosuhteiden mukaan.

Lue lisää: Kitkapohja turvakengissä – mitä se oikeasti tarkoittaa?

SR-merkintä kertoo, että turvakengän liukastumisenesto on testattu EN ISO 20345:2022 -standardin mukaisesti. Merkintä ei kuitenkaan takaa yhtä hyvää pitoa esimerkiksi märillä, öljyisillä, jäisillä tai epätasaisilla alustoilla.

Todelliseen pitoon vaikuttavat myös pohjan kumiseos, kuviointi, lämpötila ja epäpuhtaudet. Oikea pohja valitaan aina työympäristön mukaan.

Lue lisää: Kitkapohja turvakengissä – mitä se oikeasti tarkoittaa?

Turvakenkien vaihtoväli riippuu työolosuhteista, käytön määrästä ja jalkineiden kulumisesta. Kaikille turvajalkineille ei ole yhtä yleistä vaihtoväliä. Kulunut pohjakuvio, vaurioitunut päällinen tai suojaavien rakenteiden vauriot voivat edellyttää jalkineiden vaihtamista. Turvakengät on poistettava käytöstä, jos niiden suojauskykyä ei voida enää varmistaa.

Työnantaja vastaa työssä esiintyvien riskien arvioinnista ja tarvittavien henkilönsuojainten hankinnasta.

Turvajalkineiden on täytettävä työtehtävän suojausvaatimukset ja sovittava käyttäjälle. Työntekijän vastuulla on käyttää ja hoitaa jalkineita annettujen ohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa niiden vaurioista.