Litiumioniakkujen paloriski jäte- ja kierrätyslaitoksissa
Litiumioniakkujen paloriskeistä keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein sähköautopaloihin sekä kännyköiden, sähköpyörien tai sähköpotkulautojen akkujen syttymiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, millaisen paloriskin käytöstä poistetut akut muodostavat jätehuollossa ja kierrätyslaitoksissa.
Väärään jätevirtaan päätynyt litiumioniakku voi vaurioitua jo jäteauton puristuksessa tai myöhemmin jätteen murskauksessa. Akku ei välttämättä syty heti, vaan tulipalo voi saada alkunsa vasta materiaalin varastoinnin tai jatkokäsittelyn aikana.
Eurooppalaiset tilastot ja Suomessa tapahtuneet tulipalot osoittavat, että akkujen aiheuttamat palot ovat merkittävä turvallisuusriski jäte- ja kierrätyslaitoksille. Jatkuvaan lämpötilavalvontaan perustuvilla ratkaisuilla voidaan kuitenkin havaita poikkeavaa kuumenemista materiaalivirroissa, varastoalueilla ja jätebunkkereissa jo ennen näkyvän palon kehittymistä.
Akkupalot aiheuttavat Euroopan jätehuoltoalalle miljardivahingot
Euroopan jätehuoltoalan kattojärjestö FEADin 3.11.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan akkuihin liittyvät tulipalot aiheuttivat EU jätehuoltosektorille arviolta 2,66 miljardin euron vahingot vuonna 2025. [1]
FEAD arvioi, että akkuihin liittyviä tulipaloja tapahtui vuoden aikana noin 10 900 eli keskimäärin 30 päivässä. Määrä oli kasvanut 27 prosenttia vuodesta 2023. Arviolta kuusi kymmenestä EU:n jätehuoltoalan tulipalosta liittyi akkuihin.
Todellinen palomäärä voi olla tilastoituja tapauksia suurempi. FEADin mukaan monet pienet tulipalot sammutetaan laitoksissa henkilökunnan toimesta, eivätkä ne välttämättä päädy viranomaistilastoihin tai julkisuuteen. Järjestön arvion mukaan vain noin joka kymmenes vuonna 2025 tapahtuneista akkupaloista tuli julkisesti tunnetuksi.
Luvut perustuvat FEADin EU-tason arvioihin ja koskevat akkuihin liittyviä tulipaloja yleisesti, eivät yksinomaan litiumioniakkuja.
Akkupalot aiheuttavat jätehuoltoalalle turvallisuusriskien lisäksi merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Yksittäinenkin tulipalo voi vaarantaa työntekijöiden turvallisuuden, keskeyttää laitoksen toiminnan ja aiheuttaa mittavia kustannuksia.
Akkupalot ovat todellinen riski myös Suomen jätehuollossa
Eurooppalaisten tilastojen kuvaama riski näkyy myös suomalaisessa jätehuollossa.
Maaliskuussa 2026 Oulussa sähköpotkulaudan akku syttyi jäteautossa, kun kuljettaja käytti auton puristinta. Akku oli päätynyt sekajätekuormaan. [2]
Heinäkuussa 2025 Joensuun Revisolin jätteenkierrätyslaitoksella jätekasasta alkanut tulipalo vaurioitti pressuhallin rakenteita. Pelastuslaitos piti väärin hävitettyä akkua todennäköisenä syttymissyynä. [3]
Huhtikuussa 2026 Heinolan Kuusakosken kierrätystehtaalla syttynyt suuri tulipalo puolestaan aiheutti vaarallista savua ja vakavan uhan lähialueelle. Pelastuslaitoksen arvion mukaan palo saattoi saada alkunsa kierrätykseen tuotujen akkujen käsittelystä, mutta tarkkaa syttymissyytä ei vahvistettu. [4]
Julkisuuteen päätyvät tulipalot ovat kuitenkin vain osa jäte- ja kierrätyslaitosten palotilanteista. Osallistuin hiljattain Työterveyslaitoksen järjestämään Akkuturvallisuuden teemapäivään. Päivän aikana käymissäni keskusteluissa nousi esiin, että useilla kierrätyslaitoksilla pieniä litiumioniakkuihin liittyviä paloja ja palonalkuja sattuu lähes viikoittain.
Keskusteluissa esiin tulleet kokemukset tukevat FEADin havaintoa siitä, että todellinen palomäärä voi olla tilastoituja tapauksia suurempi. Monet pienet palot sammutetaan laitosten omin voimin, eivätkä ne välttämättä päädy julkisuuteen.
Paloriskin merkitystä ei siten voida arvioida pelkästään uutisoitujen suurpalojen perusteella. Myös pienistä palonaluista voi kehittyä laajoja tulipaloja, ellei tilanteeseen pystytä puuttumaan ajoissa.
Miksi litiumioniakku voi syttyä jätteenkäsittelyssä?
Litiumioniakkuja käytetään monissa tavallisissa ladattavissa laitteissa. Kun käytöstä poistettu laite päätyy väärään jätevirtaan, sen sisältämä akku voi joutua alttiiksi voimakkaalle mekaaniselle rasitukselle.
Jäteauton puristusmekanismi tai jätteen murskaus voi vaurioittaa akun sisäistä rakennetta. Vaurioituminen voi aiheuttaa oikosulun ja käynnistää kuumenemisen, joka pahimmillaan johtaa akun syttymiseen.
Syttymisen ajankohtaa ei aina voida ennakoida. Vaurioitunut akku voi aiheuttaa vaaratilanteen heti käsittelyssä tai vasta myöhemmin. Jätteenkäsittelyssä ongelmaa pahentaa ympäröivä palava materiaali. Yksittäisestä akusta alkava palo voi levitä jätemateriaaliin ja sen mukana käsittelyprosessin seuraaviin vaiheisiin. Paloriski on siksi huomioitava koko jätteenkäsittelyketjussa jätteen vastaanotosta ja varastoinnista aina materiaalin käsittelyyn.
Jätteen varastointi ja jätebunkkerit ovat merkittäviä paloriskikohteita
Jäte- ja kierrätyslaitoksille saapuva materiaali voi sisältää jo valmiiksi vaurioituneita litiumioniakkuja, jotka saattavat kuumentua ja syttyä varastoinnin aikana.
Suurissa jätekasoissa kuumeneminen voi jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta. Jätebunkkereissa riskiä lisäävät jätteen kerrostuminen ja jatkuva materiaalin käsittely. Kuumat kohdat voivat jäädä jätemassan sisään, ja mahdollinen palo voi levitä ympäröivään palavaan materiaaliin.
Litiumioniakut eivät ole ainoa paloriski. Myös jätemassan itselämpeneminen ja itsesyttyminen voivat aiheuttaa tulipaloja varastoalueilla ja jätebunkkereissa.
Murskaus ja kuljettimet ovat merkittäviä paloriskikohteita
Materiaalin siirtyessä vastaanotosta ja varastoinnista käsittelyprosessiin jäteen seassa olevat litiumioniakut voivat altistua uudelleen mekaaniselle rasitukselle.
Murskauksessa litiumioniakun rakenne voi vaurioitua ja aiheuttaa voimakasta kuumenemista tai välittömän syttymisen. Vaurioitunut akku tai sen kuumentuneet osat voivat kulkeutua muun materiaalin mukana eteenpäin.
Erityisen riskialttiita ovat kuljettimet ja niiden siirtokohdat, joissa kuumat pisteet voivat paljastua materiaalin sisältä. Palava tai kuumentunut materiaali voi kulkeutua kuljettimien mukana laitoksen seuraaviin käsittelyvaiheisiin ja levittää paloa muihin osiin.
Miten vaarallinen kuumeneminen voidaan havaita ennen näkyvää paloa?
Litiumioniakkupalojen ehkäisy alkaa oikeasta lajittelusta ja turvallisesta käsittelystä. Jäte- ja kierrätyslaitoksissa on silti varauduttava siihen, että litiumioniakkuja päätyy väärän materiaalin joukkoon.
Älykkäät infrapunakamerajärjestelmät tunnistavat valvottavilla alueilla poikkeavia lämpötiloja eli niin sanottuja kuumia pisteitä (hotspot). Näin vaarallinen kuumeneminen voidaan havaita jo ennen savun tai näkyvien liekkien muodostumista.
Infrapunakamera mittaa kohteiden lähettämää infrapunasäteilyä ja muodostaa sen perusteella lämpötilatietoa. Järjestelmä analysoi mittaustietoa ja tunnistaa paloriskin kannalta merkittäviä lämpötilapoikkeamia.

kuva: Toisin kuin savuun tai liekkeihin perustuva palonilmaisu, infrapunakamerajärjestelmävoi tunnistaa vaarallisen kuumenemisen jo ennen varsinaista syttymistä.
Orglmeisterin kehittämät PYROsmart®-järjestelmät soveltuvat jäte- ja kierrätyslaitosten erilaisiin valvontatarpeisiin: [5]
- PYROsmart® pro on tarkoitettu suurten sisätilojen ja varastoalueiden valvontaan. Kääntyvän infrapunakameran ja videokameran avulla voidaan valvoa laajoja alueita ja paikantaa kuumia pisteitä.
- PYROsmart® waste on kehitetty jätebunkkereiden erityisolosuhteisiin.
- PYROsmart® one soveltuu kuljettimien siirtokohtien ja putoavien materiaalivirtojen valvontaan, myös nopeasti liikkuvassa materiaalissa.
Automaattinen kohdennettu sammutus auttaa rajoittamaan palon leviämistä
Pelkkä kuuman pisteen havaitseminen ei vielä estä tulipaloa. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti vaaralliseen kuumenemiseen voidaan puuttua.
Kun PYROsmart®-infrapunakamerajärjestelmä yhdistetään FireDos-sammutusmonitorijärjestelmään, sammutus voidaan käynnistää automaattisesti ja kohdistaa havaittuun kuumaan pisteeseen. Sammutusmonitori suuntaa vesi- tai vaahtosuihkun juuri sille alueelle, jossa vaara on havaittu. [6]
Tavoitteena on jäähdyttää kuumentunutta materiaalia ennen syttymistä tai rajoittaa jo alkaneen palon leviämistä.
Varhainen palonhavaitseminen osana kierrätyslaitoksen paloturvallisuutta
Litiumioniakkujen aiheuttama paloriski on jäte- ja kierrätyslaitoksissa merkittävä haaste. Riskienhallinnan kannalta olennaista on tunnistaa laitoksen kriittiset kohteet, joissa akkujen vaurioituminen tai vaarallinen kuumeneminen voi johtaa tulipaloon.
Varhainen palonhavaitseminen ja automaattinen kohdennettu sammutus täydentävät laitoksen muita paloturvallisuustoimenpiteitä. Niiden avulla voidaan puuttua havaittuihin vaaratilanteisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Teknosafe auttaa löytämään kohteeseen soveltuvan ratkaisun
Autamme löytämään kohteeseen soveltuvan ratkaisun varhaiseen palonhavaitsemiseen, kuumien pisteiden paikantamiseen ja automaattiseen kohdennettuun sammutukseen.
Haluatko arvioida oman laitoksesi paloturvallisuuden kehittämistarpeita?
Ota yhteyttä Teknosafen paloturvallisuusasiantuntijaan Jörn Erlenmaieriin. Hänen kanssaan voit käydä läpi laitoksesi kriittiset riskikohteet ja selvittää, millaiset valvonta- ja sammutusratkaisut soveltuvat niihin.
Sähköposti: jorn.erlenmaier@teknosafe.fi tai varaa palaveri Jörnin kalenterista.
Lue lisää:
- Varhainen palonhavaitseminen jäte- ja kierrätyslaitoksissa
- Varhainen palonhavaitseminen jätteenpoltossa
Lähteet:
[1] FEAD, European Waste Management Association (3.11.2026). Battery fires cost the European waste sector more than €2.6 billion a year.
[2] Yle (17.3.2026). Jätteen seassa ollut sähköpotkulaudan akku sytytti jäteauton säiliön palamaan Kaukovainiolla.
[3] Yle (21.7.2025). Jätekasaan päätynyt akku saattoi aiheuttaa ison tulipalon. Joensuun Revisolin jätteenkierrätyslaitoksen tulipalo.
[4] Yle (2.4.2026). Kierrätystehtaan palo Heinolassa on saatu sammumaan. Heinolan Kuusakosken kierrätystehtaan tulipalo.
[5] Orglmeister Brandschutz GmbH & Co. KG. Lithium batteries – Fire protection for waste and recycling plants.
[6] FireDos GmbH. Lämmönlähteiden visualisointi – torjunta kohdennetusti ja automaattisesti.