Pelastuslakia uudistettiin vuodentaitteessa 2024 palovaroittimien hankinnan ja ylläpidon osalta. Lakimuutoksen myötä vastuu palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnon varmistamisesta siirtyy asukkaalta kiinteistön omistajalle kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Mutta kuinka esimerkiksi taloyhtiö voi vaivattomimmin ja kustannustehokkaimmin valvoa kymmenien, satojen tai jopa tuhansien palovaroittimien toimintakuntoa?
Mikä muuttuu ja miksi?
Pelastuslain muutokseen asti huoneiston haltija on ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia ja että ne ovat toimintakuntoisia. Oletuksena oli, että kun varoitin on hankittu, ymmärtää asukas myös testata ja pitää sen kunnossa. Kyllähän nyt jokainen muistaa tarkastaa tärkeän turvalaitteen kerran kuussa, tai edes silloin tällöin?
Valitettavasti ei. Melko pian nimittäin arvioitiin, että jopa puolet asuntoihin asennetuista palovaroittimista eivät olleet toimintakuntoisia. Tämä kasvattaa kiinteistöjen paloriskiä huomattavasti, kun alkavan palon havaitseminen viivästyy ja palo ehtii levitä. Pahimmillaan hintana voi olla ihmishenkien menetys. 1.1.2026 voimaan astuvan pelastuslakimuutoksen tavoite on parantaa asumisturvallisuuden edellytyksiä sekä selkeyttää vastuukysymyksiä.
Lakiuudistuksen myötä kiinteistön omistaja on velvollinen hankkimaan palovaroittimet sekä huolehtimaan niiden toimintakunnosta. Asukkaan velvollisuudeksi jää ainoastaan ilmoittaa palovaroittimessa havaitut viat (varoitin hälyttää paristovikaa tai on ulkoisesti rikki) eteenpäin kiinteistön omistajalle.
Mitä haasteita lakimuutos tuo kiinteistönomistajille?
Pelastuslakimuutos jättää toimintakuntovelvoitteen valvonnan yksin kiinteistön omistajalle ilman asukkaan suorittamaa testausvelvoitetta. Ilman varoittimen toiminnan etävalvontaa tämä on hyvin hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
Vaikka rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon silloin, kun se on välttämätöntä lain määrittelemien velvollisuuksien täyttämiseksi, tarkoittaa tämä merkittäviä kustannuksia ja lisätyötä. Onko myöskään ihanteellista huoltohenkilöstöä tai asukkaita ajatellen, että huoltomiehen täytyy joka kuukausi käydä testaamassa ja tarkastamassa jokaisen asunnon palovaroittimen kunto?
Markkinoille on toki tullut myös etäskannattavia palovaroittimia, jotka voidaan tarkastaa menemättä huoneistoon sisälle, esimerkiksi kiinteistön pihalta, mutta tässäkin tapauksessa huoltohenkilön on aina oltava konkreettisesti paikan päällä suorittamassa tarkastus.
Miten siis täyttää uuden pelastuslain vaatimukset vaivattomimmin?
Etävalvottu palovaroitin SmartM3 on helpoin ja kustannustehokkain tapa täyttää uuden pelastuslain kaikki vaatimukset. Huolto- ja testivapaa, itsediagnosoiva varoitin valvoo ja testaa oman toimintakuntonsa päivittäin. Lisäksi se valvoo itseään muun muassa tahattoman tai tahallisen rikkoutumisen varalta, onko se irrotettu asennuspohjasta ja milloin testipainiketta on painettu.
Varoitin lähettää tiedot toimintakunnostaan eteenpäin päivittäin. Kiinteistön omistaja on siis jatkuvasti ajan tasalla varoittimen kunnosta, eikä erillisille huolto- ja testauskäynneille ole tarvetta. Tiedot tallennetaan kotimaisen EL-Iot -palvelun muistiin, josta ne on myös helppo löytää jälkikäteen mahdollista jälkiraportointia varten. Jos raportoitu tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tieto voidaan välittää käyttäjän etukäteen määrittämille henkilöille. Palvelun avulla voit monitoroida 10 tai vaikka 10 000 palovaroittimen tilaa ja huoltotarvetta ympäri Suomen ilman ylimääräisiä sivukuluja. Käyttö ei myöskään edellytä internet-yhteyttä, mikä lisää toimintavarmuutta ja käyttäjäystävällisyyttä entisestään. Tarvittaessa me hoidamme myös palovaroittimien asennukset puolestasi.
Voit siis olla huoletta; SmartM3 ilmoittaa, jos sinun tarvitsee toimia.
Lue lisää SmartM3-palovaroittimesta täällä ja kysy lisätietoja!
