Tulipalot tuottavat suuren määrän terveydelle haitallisia yhdisteitä kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), bentseeniä ja aldehydejä. Monet näistä yhdisteistä ovat karsinogeenisia ja voivat tarttua helposti pelastajien suojavarusteisiin savusukelluksen ja sammutustehtävän aikana.
Kun kontaminoituneet varusteet siirtyvät palopaikalta paloautoon ja edelleen paloasemalle, haitalliset yhdisteet voivat kulkeutua niiden mukana. Tutkimusten mukaan altistuminen ei rajoitu pelkästään palotilanteeseen vaan voi jatkua myös varusteiden käsittelyn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana.
Tämän vuoksi varusteiden hallittu käsittely ja suljettu kuljetus ovat keskeinen osa pelastajien altistumisen hallintaa. Kontaminoituneet palovarusteet voivat toimia sekundaarisena altistuslähteenä, jos savukaasujen haitalliset yhdisteet kulkeutuvat niiden mukana paloautoon, paloasemalle tai muihin työtiloihin.
Savukaasut sisältävät suuren määrän kemiallisia yhdisteitä, jotka tarttuvat helposti sammutusvarusteisiin. Sammutusasut, käsineet, kypärät ja saappaat voivat kerätä savukaasuissa olevia hiukkasia ja kemikaaleja jo operatiivisen toiminnan aikana.
Kun kontaminoituneet varusteet siirtyvät paloautoon tai paloasemalle, myös haitalliset yhdisteet voivat siirtyä niiden mukana uusiin ympäristöihin.
Viime vuosien tutkimukset ovatkin osoittaneet, että pelastajien altistuminen ei tapahdu vain palokohteessa. Altistuminen voi jatkua myös myöhemmin esimerkiksi varusteiden käsittelyn yhteydessä.
Tätä ilmiötä kutsutaan sekundaariseksi altistumiseksi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa palotehtävässä syntyneet haitalliset yhdisteet siirtyvät varusteiden, ihon tai kaluston mukana uusiin ympäristöihin ja voivat altistaa pelastajia myös varsinaisen sammutustehtävän jälkeen.
NIOSH:n tutkimuksissa on havaittu, että palomiesten suojavarusteista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vielä pitkään palotilanteen jälkeen.
Näitä yhdisteitä ovat esimerkiksi:
Yhdisteitä voi vapautua varusteista erityisesti suljetuissa tiloissa, kuten paloauton ohjaamossa tai kalustotiloissa. Ilmiötä kutsutaan usein off-gassingiksi, eli varusteisiin sitoutuneiden kemikaalien vapautumiseksi ilmaan.
Tutkimusten perusteella tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa palomiehet altistuvat haitallisille yhdisteille myös palopaikalta poistumisen jälkeen.
Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että palomiesten suojavarusteisiin kertyy merkittäviä määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.
PAH-yhdisteet ovat palamisreaktioissa syntyviä kemiallisia yhdisteitä, joita esiintyy esimerkiksi savukaasuissa, noessa ja palojätteessä. Monet PAH-yhdisteistä on luokiteltu syöpävaarallisiksi.
Tutkimusten mukaan nämä yhdisteet voivat:
Tämän vuoksi kontaminoitu varustus voi toimia sekundaarisena altistuslähteenä.
Tutkimuksissa, muun muassa laajassa Firefighter Contamination Survey -tutkimuksessa, on havaittu, että kontaminoituneet varusteet voivat kuljettaa epäpuhtauksia:
Jos varusteita käsitellään ilman selkeitä dekontaminaatiokäytäntöjä, haitalliset hiukkaset ja kemikaalit voivat levitä myös sosiaalitiloihin ja muihin työtiloihin.
Tämä on yksi syy siihen, miksi monissa pelastuslaitoksissa on viime vuosina otettu käyttöön niin sanottuja clean cab -käytäntöjä, joissa kontaminoitu varustus pidetään erillään miehistöstä.
Keskeinen periaate on siis puhdas ja kontaminoitunut erillään – eli clean vs. contaminated.
Ruotsissa kehitetty Healthy Firefighters – Skellefteå-malli on yksi tunnetuimmista toimintamalleista palomiesten altistumisen hallintaan.
Mallin keskeinen periaate on, että kontaminoitunut varustus tulee käsitellä ja kuljettaa niin, että haitalliset yhdisteet eivät pääse leviämään.
Raportissa suositellaan esimerkiksi:
Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että palovarusteet pakataan suljettuihin kuljetusratkaisuihin heti palopaikalta poistuttaessa.
Eräässä tutkimuksessa analysoitiin kapselointikassien tehokkuutta kontaminoituneiden palovarusteiden eristämisessä.
Tutkimuksessa:
Tulokset osoittivat, että:
Tämä viittaa siihen, että tiiviit kapselointikassit voivat estää haitallisten yhdisteiden leviämisen ympäristöön kuljetuksen aikana.
Kontaminoituneiden varusteiden kapselointi ei ole yksittäinen ratkaisu, vaan osa laajempaa altistumisen hallinnan kokonaisuutta.
Pelastuslaitoksissa käytetään yhä enemmän monivaiheisia toimintamalleja, joihin voi kuulua esimerkiksi:
Nopea peseytyminen on tärkeää, koska haitallisia yhdisteitä voi siirtyä myös iholle ja imeytyä kehoon.
Tutkimukset osoittavat, että:
Siksi varusteiden käsittely ja kuljetus ovat tärkeä osa palomiesten altistumisen hallintaa.
Suljettu kuljetus – esimerkiksi kapselointikassien avulla – on yksi käytännön ratkaisu, jolla voidaan vähentää haitallisten yhdisteiden leviämistä työympäristöön.
Yhdessä muiden toimintatapojen, kuten dekontaminaation, puhtaan ja kontaminoituneen erottamisen sekä nopean peseytymisen kanssa, se auttaa vähentämään palomiesten altistumista haitallisille yhdisteille.
Autan mielelläni kontaminoituneiden palovarusteiden käsittelyyn, kapselointiin ja pelastajien altistumisen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Anna Helminen
Toimitusjohtaja, Teknosafe
📅 Varaa aika keskustelulle altistumisen hallinnasta
🔎 Tutustu kapselointikasseihin