Paloletkun testaus ei ole vain paineen nostamista. Testauksen pitäisi ennen kaikkea paljastaa, kestääkö letku todellisen käyttötilanteen kuormituksen – vai jääkö osa riskeistä piiloon.
Kaikki testausmenetelmät eivät kuitenkaan tee tätä.
Paloletku näyttää yksinkertaiselta tuotteelta, mutta sen toiminta perustuu usean osan yhteistyöhön. Letkumateriaali, liittimet ja niiden välinen liitos muodostavat kokonaisuuden, joka joutuu käytössä kovalle rasitukselle.
Näistä liitos on kriittisin.
Liitos on kohta, jossa voimat siirtyvät materiaalista toiseen ja jossa paine, veto ja liike vaikuttavat samanaikaisesti. Letkumateriaali kestää yleensä hyvin, mutta liitoksessa pienetkin erot laadussa voivat näkyä nopeasti käytössä.
Siksi testauksen tärkein tehtävä on saada tämä kohta realistiseen kuormitukseen. Näin voidaan minimoida riskit heikosta sidoksesta aiheutuviin työtapaturmiin.
Pelastustilanteessa letku ei ole koskaan paikallaan. Se toimii tilanteessa, jossa kuormitus syntyy useasta tekijästä samanaikaisesti:
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen testiarvo ei riitä kuvaamaan todellista kestävyyttä.
Jos liitos pettää paineen alla, seuraukset syntyvät välittömästi. Siksi testauksen pitää kohdistua juuri siihen tilanteeseen, jossa riski oikeasti syntyy.
Tämä on myös syy, miksi pelkkä standardin täyttyminen ei vielä kerro koko totuutta.
DIN 14811 -standardi asettaa paloletkuille selkeät vaatimukset käyttöpaineen, testipaineen ja vähimmäisräjähdyspaineen osalta. Lisäksi se edellyttää, että koko letku koeponnistetaan liittimineen ja että se kestää paineistuksen ilman vuotoja tai rakenteellisia vaurioita.
Koeponnistuksessa paine tulee nostaa määritellylle tasolle, sitä tulee pitää riittävän ajan ja samalla tulee tarkkailla mahdollisia vuotoja tai vaurioita.
Testaus voidaan tehdä monella tavalla, mutta kaikki menetelmät eivät mittaa samaa asiaa.
Jos letkua testataan osissa, voidaan todeta yksittäisen kohdan kestävyys. Se ei kuitenkaan kerro, miten koko letku toimii, kun kuormitus kohdistuu siihen yhtä aikaa.
Erityisesti liitokset jäävät tällöin tilanteeseen, jossa niiden kuormitus ei vastaa todellista käyttöä.
Tämän vuoksi testaus voi näyttää paperilla hyvältä, vaikka todellinen toimintavarmuus olisi heikompi.
Hyvälaatuinen letku ja liitin vaativat laadukkaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi laadukkaan sidonnan. Sidonnan tulee olla vakioitu ja sen kestävyys tulee varmistaa. Jos sidonta ei ole toistettava, jokainen liitos on käytännössä eri tuote. Näin ollen esim. korjaussidonnassa käytettävät käsikäyttöiset sidontalaitteet voivat käyttäjästä riippuen johtaa hyvin erilaisen sidontatyön laatuun.
Kaikki Teknosafen toimittamat holkkisidotut paloletkut sidotaan kunkin letkun seinämäpaksuuden mukaan vakioiduilla puristusarvoilla ja toistettavalla prosessilla, jolloin jokainen liitos on teknisesti yhteneväinen ja kestää kuormituksen samalla tavalla. Letkunsitomalaitteena on laadukas ja tarkka Lillbackan sidontalaite.
Laadukkaan ja toistettavan sidontatyön lisäksi Teknosafen omaan laadunvalvontaan kuuluu säännöllinen sidontatyön laadunvarmistus. Se tapahtuu letkusidosten koeponnistamisella. Teemme säännöllisin väliajoin koesidoksia, jotka koeponnistamme. Dokumentoimme tulokset ja näin varmistumme sidonta-arvojemme oikeellisuudesta.
Tyypillisen paloletkun työpaine on 16 bar ja standardin mukainen testipaine 24 bar. Testikappaleemme koeponnistetaan aina tämän arvon yli. Saavutamme sidoksellamme jopa letkulle asetetun vähimmäisräjähdyspaineen 60 bar. Tämä osoittaa, että letkusidoksemme kestää moninkertaisesti yleensä käytetyn työpaineen ja siten paineiskutkaan eivät ole tekemällemme sidokselle ongelma.
Kuva: Paloletkujen holkkisidonta tehdään vakioiduilla puristusarvoilla ja dokumentoidulla prosessilla,
joka varmistaa tasalaadun jokaisessa letkussa.
Miten paloletkun testausta elinkaaren aikana tulee tehdä?
Kentällä paloletku toimii aina kokonaisuutena:
Todellinen kuormitus on aina monimutkaisempi kuin yksittäinen laboratoriotesti. Lisäksi tulee huomioida, että käytön aikana letkut altistuvat erilaisille rasituksille esim. pitkäkestoiselle paineelle, paineiskuille ja vetämisestä aiheutuvalle mekaaniselle kulumiselle.
Paloletkun toimivuutta, kestävyyttä ja käytön turvallisuutta sen elinkaaren aikana ei voida arvioida pelkästään standardin täyttymisen perusteella. Ne ratkaisee se, testaako käyttäjä koko letkun liitoksineen käyttökertojen välillä tavalla, joka vastaa todellista käyttötilannetta.
Jos tavoitteena on tunnistaa todelliset riskit, testauksen pitää vastata käyttötilannetta mahdollisimman tarkasti.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko letku on paineessa samanaikaisesti, liitokset kuormittuvat yhtä aikaa ja paine pidetään riittävän pitkään.
Testausmenetelmän lisäksi ratkaisevaa on myös se, millä laitteella testaus tehdään.
Laadukas paloletkun testaus edellyttää letkunhuoltolaitetta, joka pystyy koeponnistamaan koko letkun yhdellä kertaa koko pituudelta liittimineen. Esimerkiksi HM200-huoltolaite on suunniteltu juuri tähän: se mahdollistaa koko kokoonpanon samanaikaisen kuormittamisen, hallitun paineennoston ja paineenpidon sekä koko letkun mittaisen tarkastelun.
Tällöin testaus kohdistuu koko rakenteeseen ja vastaa sitä, mitä letku kohtaa todellisessa käytössä.
Vasta tällöin testaus kertoo jotain olennaista siitä, miten letku toimii käytännössä.
Paloletkun on toimittava luotettavasti.
Paloletkun toimivuutta ei ratkaista sillä, täyttääkö se standardin.
Se ratkaistaan sillä, onko koko letku liitoksineen testattu tavalla, joka vastaa todellista käyttötilannetta.
Vasta silloin tiedetään, kestääkö se, kun kuormitus on suurimmillaan. Oikealla testausmenetelmällä ja -laitteilla varmistetaan letkun varma toiminta ja pelastajien työturvallisuus.