Euroopan unioni vahvistaa työntekijöiden suojaa syöpää aiheuttavilta aineilta. Euroopan parlamentti hyväksyi 6.10.2026 ensimmäisessä käsittelyssä kantansa CMRD-direktiivin kuudenteen muutokseen. Parlamentin hyväksymä teksti perustui parlamentin ja neuvoston kesäkuussa saavuttamaan sopuun.
Pelastusalan kannalta erityisen kiinnostava muutos koskee polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.
Pelastajat voivat altistua PAH-yhdisteille tulipaloissa syntyvän savun, noen ja muiden palamisjäämien kautta. Uudessa sääntelyssä huomionarvoista on erityisesti PAH-yhdisteille asetettava erittäin alhainen työperäisen altistumisen raja-arvo. Samalla PAH-yhdisteisiin liittyvä ihohuomautus säilyy. Se osoittaa, että merkittävä imeytyminen ihon kautta on mahdollista.
CMRD eli Carcinogens, Mutagens and Reprotoxic Substances Directive on EU:n keskeinen direktiivi, jolla suojellaan työntekijöitä syöpää aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille aineille altistumisen aiheuttamilta terveysriskeiltä.
Kyseessä on direktiivi 2004/37/EY, jota on päivitetty useita kertoja uuden tutkimustiedon ja työympäristöjen muuttuessa. Uusin kokonaisuus tunnetaan nimellä CMRD 6, koska kyseessä on direktiivin kuudes merkittävä päivitys.
Uudistuksessa asetetaan uusia tai muutetaan olemassa olevia työperäisen altistumisen raja-arvoja useille aineille. Pelastusalan näkökulmasta yksi kiinnostavimmista muutoksista koskee PAH-yhdisteitä.
PAH-yhdisteet ovat suuri joukko orgaanisia yhdisteitä, joita muodostuu erityisesti orgaanisen materiaalin epätäydellisessä palamisessa. Osa PAH-yhdisteistä on syöpää aiheuttavia.
CMRD 6 -direktiivissä PAH-seoksille, erityisesti bentso[a]pyreeniä sisältäville seoksille, asetetaan sitovaksi työperäisen altistumisen raja-arvoksi:
0,00007 mg/m³ eli 70 ng/m³ bentso[a]pyreeninä mitattuna.
Kyseessä on kahdeksan tunnin aikapainotettu keskiarvo. Luku on pieni: yksi nanogramma on gramman miljardisosa.
Raja-arvoa ei kuitenkaan pidä tulkita yksiselitteiseksi turvallisen ja vaarallisen altistumisen rajaksi. Syöpävaarallisten aineiden kohdalla altistumisen ehkäiseminen ja vähentäminen säilyvät keskeisinä tavoitteina myös silloin, kun työperäisen altistumisen raja-arvo ei ylity.
PAH-yhdisteiden kohdalla pelkkä hengitysilman pitoisuus ei kerro koko altistumisesta. PAH-yhdisteiden raja-arvoon liittyvä ihohuomautus osoittaa, että merkittävä imeytyminen ihon kautta on mahdollista. Pelastustyössä tämä on olennainen näkökulma.
Pelastajan hengitystiet voidaan suojata tehokkaasti paineilmahengityslaitteella, mutta tulipalossa syntyviä epäpuhtauksia voi samanaikaisesti päätyä iholle sekä sammutusvarusteiden pinnoille ja rakenteisiin.
Altistumisen hallinta ei myöskään pääty siihen hetkeen, kun palo on sammutettu tai hengityksensuojain riisutaan. Tulipalossa käytettyjä varusteita riisutaan, pakataan, kuljetetaan, puretaan, huolletaan, puhdistetaan ja palautetaan uudelleen käyttöön.
Siksi pelastajan kokonaisaltistumista tarkasteltaessa on perusteltua huomioida hengitystiealtistumisen rinnalla myös ihoaltistuminen sekä kontaminoituneiden varusteiden käsittelyyn liittyvä sekundäärinen altistuminen.
Tulipalossa ei yleensä altistuta yhdelle yksittäiselle aineelle. Palamisessa syntyy monimutkainen seos erilaisia kaasuja, hiukkasia ja kemiallisia yhdisteitä. PAH-yhdisteet ovat vain yksi osa tätä kokonaisuutta.
EU:n CMRD-sääntelyssä pelastajat ja muu pelastushenkilöstö on jo tunnistettu työntekijäryhmäksi, jonka työssä voi esiintyä altistumista syöpää aiheuttaville aineille. CMRD 6 vahvistaa tätä kokonaisuutta tuomalla PAH-yhdisteille uuden sitovan työperäisen altistumisen raja-arvon.
Tämä on pelastustyössä erityisen relevanttia, sillä pelastajan todellinen työperäinen altistuminen voi muodostua useiden aineiden, altistumisreittien ja työvaiheiden yhdistelmästä. Altistumisen hallinta on siksi kokonaisuus, joka alkaa jo ennen tehtävää puhtaista varusteista ja jatkuu palopaikalta aina varusteiden kuljetukseen, käsittelyyn, huoltoon ja dekontaminaatioon asti.
Tulipalossa kontaminaatiota ei kerry vain sammutustakkiin ja -housuihin. Myös esimerkiksi käsineet, saappaat ja kypärä voivat altistua savulle, noelle ja palamisessa syntyville haitallisille aineille.
Kun tavoitteena on vähentää työntekijän kokonaisaltistumista syöpävaarallisille aineille ja samalla tunnistetaan ihon kautta tapahtuvan altistumisen merkitys, myös kontaminoituneet sammutusvarusteet kuuluvat altistumisen hallinnan kokonaisuuteen.
CMRD 6 on direktiivi, ei EU-asetus. Euroopan parlamentin 6.10.2026 antama hyväksyntä oli tärkeä vaihe lainsäädäntöprosessissa, mutta direktiivin voimaantulo edellyttää vielä EU-lainsäädäntömenettelyn loppuun saattamista ja direktiivin julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen direktiivin vaatimukset viedään osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.
Suomessa tämä tarkoittaa kansallista täytäntöönpanoprosessia, jossa määritellään tarvittavat muutokset työterveys- ja työturvallisuussääntelyyn.
Pelastusalan kannalta on kiinnostavaa seurata erityisesti sitä, miten uusi PAH-raja-arvo tulee näkymään työpaikkojen riskinarvioinnissa ja käytännön altistumisen hallinnassa.
Teknosafe seuraa kansallisen toimeenpanon etenemistä ja viestii siitä, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä pelastusalalle Suomessa.
CMRD 6 -direktiivi asettaa PAH-yhdisteille sitovan työperäisen altistumisen raja-arvon. PAH-yhdisteisiin liittyvä ihohuomautus puolestaan muistuttaa siitä, ettei kokonaisaltistumista voida tarkastella vain hengitysilman kautta.
Tästä seuraa pelastusalalle kiinnostava jatkokysymys: Mitä tapahtuu niille PAH-yhdisteille ja muille palamisessa syntyneille haitallisille aineille, jotka päätyvät sammutusvarusteisiin?
Ja miten voidaan luottaa siihen, että kontaminoitunut varuste on puhdistamisen jälkeen turvallista palauttaa takaisin käyttöön?
Tätä tarkastelemme seuraavaksi julkaistavassa artikkelisarjan osassa: mitä sammutusvarusteiden puhtaudesta voidaan oikeastaan osoittaa ja mitä validoidulta dekontaminaatioprosessilta pitäisi vaatia.